Tänään on ollut aika viileä päivä, vaikka aurinko paistaa. Käsitöitä valmistuu välillä hitassa vauhdissa ja välillä nopeammassa tahdissa.

Jo keväällä valmistui vauvan takki, kypärämyssy ja junasukat. Viimeistely, johon kuuluu napit tapahtui vasta muutama viikko sitten. Tuo nappien ostaminen ja kiinni laittaminen on sellainen kumma juttu, kun ne tuppaa viivästymään. Joku varmaan muistaa sen villatakin, jonka napit odottivat ompelemista peräti 10 vuotta.

Edellisessä postauksessa oli kuva turkoosin värisestä huivista. Sen jälkeen innostuin neulomaan kaksi huivia.

Tämä huivi on sellaisesta langasta neulottu, jossa on helmiä mukana. Tykkään huivista. Langan sain ystävältäni tuliaisina, kun hän tuli kylään.

Muutama vuosi sitten ostin ostin Oulussa käydessäni kaksi vyyhtiä villalankaa, perulaista villaa. Jälkeen päin mietin, että mitähän tästäkin oikein tekee, että taisi tulla harhaostos. No, nyt se lanka on huivina.

,

Lanka on ihanan pinkkiä ja lämmin.

Tälläiset kivat töppöset virkkasin. Lanka ei ihan riittänyt, mutta löysin tuollaista paksumpaa villalankaa, jolla viimeistelin tossut. Tänään olen saanut vetää villasukat jalkaan, kun jalkoja palellut.

Pitkästä aikaa piti ottaa kaksipäinen virkkuukoukku esille ja tunisialaisella virkkauksella virkata kahdet kintaat 7 Veljestä -langasta ja myssy Iso veli ja Hile  -langasta.

Yhdet töppöset ovat keskeneräisenä ja ohjekin hukassa, kun ei muista, kuinka sitä tehdään ilman ohjetta.

Yleensä syksy on muutosten ja uuden suunnitelmien aikaa. Nyt syksyllä meidän, minun ja mieheni, saamme hypätä opiskelijan rooliin talven ajaksi. Keväällä laitoimme hakupaperit Iso Kirja -opistoon Keuruulle. Haimme opiskelemaan Diakoniapolkua.Tämä opiskelu on monimuoto-opiskelua. Suurin osa ajasta on etäopiskelua. Lähiopiskeluviikonloppuja Keuruulla tulee olemaan 3 syksyllä ja 3 keväällä.  Nyt viime viikolla saimme tiedon, että olemme tulleet valituksi opiskelemaan Diakoniapolkua. Olemme sitten hieman siivonneet allakkaamme viikottaista harrasteista. Muutama kuukausittainen tapahtuma on jäänyt allakkaan. Kaikkia ns. harrastuksia ei voi jättää pois. Joku varmaan ajttelee, että kun olen kova tekemään käsitöitä, niin olisin lähtenyt opiskelemaan käsityöjuttuja. Näinhän sitä ajattelisi.

Mutta kutsumus on lähteä tekemään myös jotain muuta. Muutama vuosi sitten , minulle tuli erään henkilön kautta profetia, jossa minulle kerrottiin, mitä tulee tapahtumaan.  Palvelutehtäviä tulen tekemään, mutta sitä minä en tiedä vielä, mihin Herra minua kuljettaa. Helluntaiherätyksen Hyvä Sanoma ry:n Vammaispalvelussa olemme mukana ja sieltä nousee se kutsumus. Diakoniapolku tukee tätä vammaispalvelutyötä oikein hyvin. Käsityöt kulkee siinä mukana. Voi olla, että hitaammassa tahdissa käsitöitä tulee valmiiksi.

Mielenkiinnolla lähdemme kohti uusia seikkailuja. Hyvää ja Siunattua syksyä kaikille blogivierailijouilleni toivotan. Äippä.