Äipän touhut

Viikot  ne vierivät vauhdilla. Eletään jo toukokuun puolta ja kuukausi on jo kohta puolessa välissä. Ihan ensiksi, etten unohda. Kiitos teille,  jotka annoitte hyviä vinkkejä siihen mitä tapeteista voisi tehdä. Kannattaa kierrättää.

Tälläisiä sydän kortteja olen tapetista tehnyt.

Tein neljä pöytätablettia, jotka päällystin läpinäkyvällä muovilla. Taustalla näkyy mainosnippuja, jotka odottavat kaveriksi vielä kahta lehteä ja sitten ne menee jakoon.

Jokaisen tabletin kulmassa on kuva ja se olikin tuttu hahmo, joka siihen tul,i oli Hilarius hiiri. Varmaan monelle lapsuudesta tuttu hahmo. Minun tyttärille ainakin tuttu hahmo.

Lisäksi tein muutamia kirjekuoria tapetista. Ei mennyt tapetit hukkaan.

Tämä pieni söpöliini on tyttäreni Rico-kissa, joka oli meillä kyläilemässä tyttären mukana reilun viikon. Monta hauskaa tilannetta tämä pieni kissa sai aikaan. Tässä se nukkuu, jotta jaksaa taas touhuta. Villalankojani sain varjella että en saanut kaveria, joka niitä sotkee.

Virkattu jakku edistyy hitasti, mutta edistyy. Tänään otin ompelukoneen esille ja päätin ommellla yhden jutun.

Olen saanut sellaisen ruskean värisen jakun, Sen hihat olivat minulle liian lyhyet. Mietin, että jotenkin ne pitää saada pidemmiksi. Ostin palan kangasta  ja eikun hommiin.

Tässä hiha on valmiina, se on kaksinkertaisena. Nyt tuli sopivan kokoiset hihat  jakkuun.

Tässä jakku on päällä ja olen tosi tyytyväinen tulokseen. koska en ole mikään kovinkaan hyvä ompelija. Sellainen harrastelija. Nyt ei kyllä vielä tarkene tuollaisella takilla on se niin kylmää ja tuulista ollut tuolla ulkona. .

Viime kesän kukkapenkit epäonnistuivat täysin. Nyt uusi yritys. Tilasin Viherpeukalolta perennoja kukkapenkkiin. Odotellaan poutaisia päiviä, jotta päästään laittamaan nuo kukat kukkapenkkiin. Olen aiemmin asunut kerrostalossa ja nyt kun on pieni pläntti omaa pihaa, niin kantapään kautta menee tämä puutarhahommat eteenpäin.

Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille ja isoäideille. 

Tänään ollut lämpöennätys ainakin täällä. Aurinko on paistanut ja lämmintä on ollut kivasti ja olen saanut istua terassilla tekemässä käsitöitä.

Mieheni bongasi tuolla pihalla kevään ensimmäisen  nokkosperhosen ja kuva piti ottaa siitä heti..

Paperinarusta askartelin ovikranssin. Rautalangan ympärille tein noita kukkasia ja sidoin  vihreällä paperinarulla  kukat  keltaiset (voikukat) kiinni ja narunpäät jätin roikkumaan ja avasin ne hieman. Ne ovat kuin pienet lehdet tuolla kukkien seassa. Ensin piti tulla voikukkakranssi ja voikukanlehtiä, mutta siitä tuli tälläinen minunlainen versio.

Viherpeukalo kun en ole ollenkaan, niin silkkikukkia laiton rapunpieleen. Siinä ne kukoistavat kauniina pelargonia (vaaleanpunainen) ruukussa ja keltaisia narsisseja ja muita keltaisia kukkia toisessa ruukussa.

Edellisessä postauksessa pyysin vinkkejä  miten voisi hyödyntää tapetteja uudelleen. Kaunis kiitos vinkeistä.

Tälläisiä onnittelukortteja olen tehnyt ja tietysti kirjekuoria, myös. Kaikki tarpeellinen löytyi kotoa, ei tarvinnut mennä ostoksille.kauppaan.

Hyvää ja aurinkoista alkavaa uutta viikkoa kaikille blogi-ystäville toivottelee Äippä..

On se tuo kevään tulo ihmeellinen asia . Se herättää tekemään keikenlaista.  Koko talven katselimme eteisen tapetteja ja tuumasimme mieheni kanssa, että eteinen kaipaa uudistusta.  Alkuperäiset tapetit ovat jo hieman menneet jostain kohdin jo huononnäköisiksi ja likaantuneet. Viime viikon perjantaina, vaikka olikin 13. päivä ,se sitten iski. Tapetointi into . Mars tapettikauppaan ja niin me ostimme kaksi rullaa tapettia.

Minä lupasin irroittaa vanhat tapetit. Olin varautunut siihen, että irroittamiseen menee useita tunteja. Mutta kuinkas ollakaan, tapettivuota irtosi kokonaisena helposti. kun reunasta sai kiinni.

Nyt minulla on muutama rulla käytettyjä tapetteja. Nyt minä kaipaan VINKKEJÄ, mitä minä voisin niista tehdä. En haluaisi heittää niitä vielä roskiin. Kierrätystä, kierrätystä harrastetaan.

Käsityörintamalla tapahtuu,  hiljaa hyvä tulee.

Jakun takakappale on tuossa tulossa. Toivottavasti kesään mennessä tulee valmista.

Tiukassa on tuo kevään tulo. Tänäänkin on  sadellut räntää ja ulkona on kolean kylmää. Toivossa on hyvä elää. Jospa se Vapun jälkeen sitten tulisi se kevät meille tänne Suomeen..

Hyvää ja antoisaa viikon jatkoa kaikille blogi-ystäville ja kiitos ihanista kommenteista edellisessä postauksessa.

Pääsiäisen sanoma on hyvin tärkeä meille ihmiskunnan jäsenille, kristityille. Hän ,Jeesus on totisesti ylösnoussut. Hän voitti kuoleman vallan ja elää ikuisesti. Hän lunasti meidät kuolemalta ja uskomalla Häneen meillä on iankaikkinen elämä Hänessä. Tämä on Pääsiäisen sanoma. Pääsiäinen on myös muutakin; Suklaamunia , virpojia  mämmiä ja hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa raikkaittemme kanssa.

Viime keväänä istutin Pääsiäisen ajan Narsissisipulit kukkapenkkiin ja nyt tänä vuonna ne nousevat ylös tuolta kukkapenkin reunasta. Kun ne sieltä nousevat ovat ne silmänilo keväällä.

Keltaiset Tulppaanit ja Narsissit koristavat Pääsiäisenä pöytäämme. Kana kätkee sisäänsä suklaisia pääsiäismunia.

Täällä Pohjanmaalla virpojat ovat liikkeellä lankalauantaina. Meilläkin kävi monta pientä virpojaa virpomassa ja jättämässä lahjan ja me maksoimme palkan suklaalla.

Pääsiäisen kunniaksi söimme mieheni kanssa tälläiset isot pääsiäismunat  Tulihan makeannälkä taltutettua, kun näin ison suklamunan söi.

Käsityöt etenee pikkuhiljaa...

Tässä tulevan jakun etukappaleet ovat jo valmistumassa. Takakappalehan meni purkuun. eiköhän nämä valmistu aikanaan, kun vaan jaksan virkata.

Mieheni sisko kertoi löytäneensä jostain blogista tälläisen virkatun patalapun ohjeen. Minähän innostuin asiasta ja päätin kokeilla saanko aikaiseksi patalappua puuvillalangasta. Tähän patalappuun käytin puuvillalangana loppuja.

Tässä on toinen patalappu keskeneräisenä. Ei mene puuvillalangan keränloput hukkaan, kun ne voi virkata patalappuun.

Siunattua ja Hyvää Pääsiäisen aikaa sinulle blogiystäväni !

Ihastellaan kevään heräämistä talven jälkeen ja haistellaan kevään tuoksuja.

Hoh, hoijaa kyllä on tuo virkkaushomma vastustanut minua viimeiset kaksi viikkoa.

Tätä jakun takakappaletta olen virkannut kaksi viikkoa. Virkkuukoukun  numeroksi valitsin numero 2.0. Melkein valmiiksi asti sen vikkasin, kun huomasin, että tulee liian tiukanoloinen. Purkuun menee.

Tänään sitten kokeilin numero 3 virkkuukoukulla virkata etukappaletta. Ei tuu mittään, liian löysää.  Ylimmäinen tekele. Sitten lähdimme ruokaostoksille ja samalla reissulla kävin ostamassa virkkuukoukun numero 2.5. Sillä sitten virkkasin etukappaletta (alimmainen tekele)Nyt taisi löytyä oikea koko virkkuukoukussa.. Novitan Kotiväki-langan vyötteessä oli virkkuukoukulle  suositus 1,5 -2. Tämä minut hämäsi. Olisi pitänyt heti etsiä omalle käsialalle sopiva  koko virkkaustyölle.

Tämä virkatun jakun ohje Novita -lehti Kevät 2012. Jos se nyt alkaisi sujua.Taidan tehdä etukappaleet ensin valmiiksi, kun tuo toinen etukappale on aloitettu.

En ole paljoakaan viekannut vaatteita. Joskus keskikoulussa aikoinaan käsityötunnilla virkkasin sinisestä villalangasta pitkän villaliivin.

Kevät etenee pikkuhiljaa. Kevättä odotellessa jakkua virkaten.

Kevättä on ilmassa ja lämpöasteitakin on jo ulkona.

Edellisessä postauksessa näytin kuvan myssystä, jonka sitten purkasin.

Tässä tämä purettava myssy.

Tälläisen sitten neuloin siitä myssystä. Siitä tuli hyvin päähän sopiva. Keksin tehdä tuollaisen reunan myssyyn niin se suojaa korvia paremmin. Minä muka keksin uuden idean, mutta se olikin jo keksitty. Löysin netistä kuvan myssystä, kun  etsin tietoa lovikkiasta.

Kesällä 2010 saimme tupaantulijaisiksi viherkasvin, joka kasvaa vaikka olisi huonollakin hoidolla.

Tämä viherkasvi vaihdettiin uuteen isompaan ruukkuun. Minulla on muutama kukka, jotka ovat kasvaneet ja kukkineet joka vuosi. Niillekin vaihdettiin mullat. Minulla tahtoo vain tuo kasteleminen unohtua ja kukat kuivuvat.

Aurinkoista ja hyvää maaliskuun viikonloppua.

Viikko meni, kun purin tai pärvöötin, niinkuin täällä päin on tapana sanoa ja neuloin uusiksi.

Tässä korissa on neulottuna viidet lovikkaat, mutta, mutta.,..........Olin neulonut ne neulomisen hurmiossa ajattelematta lopputulosta millainen se tuli olemaan.

Ne olivat neulottu liian suurinumeroisilla piukoilla ja näyttivät ihan kauheilta.Nuo vasemmassa reunassa olevat punaiset lovikkaat on jo neulomusvaiheessa pienemmillä puikoilla.Joten, joten......

Viimeistelyä vaille olevat lovikkaat purettiin ja uusi yritys, paremmalla menestyksellä. Punaiset lovikkaat ovat valmiina ja olin tyytyväinen lopputulokseen.

Viimeistelyvaihe on aina aikaa vievää hommaa, mutta tämä homma oli mukavaa puuhaa.

Tässä sitten lopputulos, johon olen nyt tyytyväinen. Kannatti siis purkaa ja tehdä uudelleen, vaikka viikko siinä vierähti.

Mieheni sanoi minulle, että olen liian  kriittinen tekemääni.No, eihän tule aika pitkäksi kun neuloo ja purkaa. Heh, heh, hee. Nykyisin nuo villalangat ovat aika kalliita ,niin ei kannata tehdä huonoa jälkeä.

Varsinkin noista pienimmistä lovikkaista jäi loppukerä käyttämättä, niin ajattelin neuloa villamyssyn loppulangasta.

Tämä myssy oli jo valmis ja ohjeen löysin  Novitan Isoveli -langan vyötteestä. Sopiva tämä oli päähänkin, mutta en ole tyytyväinen lopputulokseen tässäkään, joten purkuun menee tämäkin... Katsotaan mitä keksin tähän myssyyn lisää...

Tätä kirjasta olen ahkerasti silmäillyt viime aikoina. Siinä on monta kivaa ohjetta ja ideaa toteutettavaksi.

Viime viikonloppuna selailin tätä viherpeukaloiden lehteä ja tein tilauksen kevääksi. Viime keväänä istutetut kukansiemenet ja kukkasipulit eivät kukkineet oikein hyvin ja en ollut tyytyväinen lopputulokseen. Nyt sitten aiomme istuttaa monivuotisia kukkasia ja viherkasveja takapihan kukkapenkkiin. En ole koskaan ollut mikään viherpeukalo tai puutarhaihminen, mutta tykkään kukista.

Jos nyt yrittäisi leikkiä viherpeukaloa ja lähtisi vaihtamaan multaa yhdelle viherkasville ja laittaisi sen isompaan purkkiin kasvamaan.

Hyvää ja aurinkoista  viikonloppua kaikille blogi-ystäville ja muillekin tutuille, jotka täällä käytte kurkkaamassa.

Kevättä  on ilmassa ja hanget kimaltelee ja aurinko paistaa.

Takapihalla oli vieraillut jänis, Tuon pienen sireenipensaan takana on muutama jäniksen jälki. Hanget kimaltelee ja aurinko lämmittää. Vesi tippuu räystäistä. Se on kevättä ja linnut pitää aamuviserrystään.

Viimeisen kuukauden aikana on valmistunut käsitöitä tasaiseen tahtiin.

Mini-ontelokuteesta neuloin meille kotiin torkkupeiton. Onkohan tuo väri vaalea roosa vai mikähän se nyt onkaan, mutta tykkään väristä.

Vielä innostuin koukkuamaan kintaita

Siinä niitä on kolmet parit  koukuttuna.. Niitä on nyt tehty kyllästymiseen asti. Seuraavaksi lapasia.....niistä tuonnempana.

Junasukat, niitä neulon  silloin tällöin.

Tyttäreni ystävän äiti sai pienen pojan tuossa helmikuun puolella ja tyttäreni halusi lähettää pienelle pojalle sukat.

Viime vuonna oli Moda-lehdessä näiden korien teko-ohje Ester -ontelokteesta. Innostuin tietenkin ja ostin valkoista kudetta Kauhavan Kangas-Aitasta ja virkkasin tälläiset korit. Ohje on Kangas-Aitan.

Koko viime syksyn meidän käsityöpiirissä naiset neuloivat kauniita pitsisiä huiveja.

Tämän huivin neuloin Novitan Frilla -langasta. Tämä on isoreikäistä lankaa ja se oli minulle haastava homma, koska jos yksi silmä putoaa, niin se on purettava koko homma, koska ei saa silmää kiinni. Tämä huivi on ihana keväisen värinen.  Olin tosi ylpeä, kun sain tämän valmiiksi.

No, nyt ne lapaset, joista edellä mainitsin.

Käsityöklubin  tapaamisessa Kauhavalla helmikuun lopulla sain tuon vihkosen, jossa on ohje Lovikat-lapaselle. Vaaleansiniset lovikat lapselle. Koriste sinikeltavalkoinen varressa.

Olen nyt reilun viikon neulonut noita lapasia. Ihana neuloa paksusta langasta paksuilla puikoilla.

Tässä korissa on viidet lovikkaat viimeistelyä vailla. Näistä Lovikkaista sitten myöhemmin enemmän, kun ne ovat valmistuneet.

Monet teistä, jotka olette käyneet lukemassa blogiani olette tietoisia,  kun syksyllä kirjoitin, että näköni oli heikentynyt. Joulukuussa ennen joulua kävin silmälääkärissä sairaalassa . Sain tietää, että silmässäni on harmaakaihi. Värikalvon tulehdus oli parantunut, mutta nyt oli harmaakaihi ja se pitää leikata. Lääkäri ehdotti, että hän leikkaa sen tammikuussa, mutta en ollut valmis siihen. No, sitten tammikuun lopulla tuli kutsu leikkaukseen. Leikkus oli helmikuun 20.päivä.

Tämä kori on ollut jo kolme viikkoa minun pöydälläni.  Silmätippoja menee nyt kolme kerta päivässä ja kostutustippoja tarvittaessa. Näkö kirkastui ,mutta näkökyky ei parantunut. No, senhän minä kyllä tiesinkin. Olen fodella kiitollinen, että minulla on vielä näköä jonkin verran jäljellä, jotta voin liikkua ulkona, mutta varovainen saa olla.

Tämän ihanan kukan Krysanteemin, luultavasti se on se. Sain omalta rakkaalta mieheltäni nimipäivä/naistenpäivän johdosta.tämän kukan.

Haistellaan, kuunnellaan ja katsellaan kevään tuloa.  Nyt minä lähden neulomaan Lovikkaita, niihin olen nyt KOUKUSSA :))

                    Tapaamisiin Tarja Äippä

Niin se on helmikuukin jo puolessa välissä ja Ystävänpäivää vietetään. Iltapäivällä poikkesimme tyttären luona ystävänpäivä kahvilla kera sydänmunkkien.

Pakkanen on paukkunut täälläkin päin , mutta nyt olemme saaneet viettää talvea pikkupakkasessa ja tietysti lumisateessa.

Nyt palaan käsitöissä viime kevääseen.

Viime keväänä neuloin tälläisen villaliivin, mutta sille kävi sitten näin.

Koko luomus joutui takaisin kerälle.ja tuonne pallin kannen alle odottamaan uutta tulemista.

Kunnes nyt, reilu viikko sitten kaivoin langat esille ja noilla värillisille langoille aloin miettiä kohdetta, mitä niistä tekisin. 

Isoäidin neliöitä tein pitkästä aikaa ja värillisestä langasta tuli ihan kivanäköisiä.

Tämän näköinen se on sitten päällä. Tänään ostin sellaisia hakasia, joilla saan sen kivasti kiinni yläpäästä.

Takaa tämä on hieman erilainen. Mulla, kun oli tuota Nalle -lankaa muutama kerä ylimääräistä, niin käytin sen sitten tähän liiviin.  En ole näiden vuosien aikana neulonut tai virkannut itselleni kovinkaan montaa neuletta. Tästä sattui nyt tulemaan mieleinen ja tulen sitä varmaan pitämään ylläni

Nuorempi tytär oli käymässä kotona ja hän ompeli napit pikkuneidin villatakkiin. Olisin ne itsekin ommellut, mutta näon heikentymisen takia se homma ei  oikein minulta nyt suju.

Nyt takissa on nätit punaiset napit, jotka muuten, ette arvaa, minun rakas mieheni valitsi kaupasta , josta ne ostettiin.

Ihan kyllästymiseen asti olette nähneet täällä noita koukuttuja kintaita.

Nämä punavalkoiset kintaat koukkusin , kun olin lipasvahtina Pieni ele -keräyksessä Presidentin vaalien ensimmäisellä kierroksella eli vaalilapasiksi näitä voisi vaikka sanoa. Istuskelin eräällä kyläkoululla melkein koko päivän ja siellä oli aika hiljaista, niin oli aikaa tehdä käsitöitä.

Nämä kintaat koukkusin, sitten Presidentin vaalien toisella kierroksella samaisen kyläkoulun Pieni ele -keräyksen  lipasvahtina eli vaalilapaset kaksi.

Hyvää Ystävänpäivän iltaa toivottelen kaikille Blogi-ystäville.

Olemme saaneet viettää useamman päivän kauniissa talvisäässä, mutta pakkanen on ollut tosi korkealla. Relussa -20:ssä. Olen vain pakollisissa asioissa poistunut kotoa tuonne pakkaseen.

Vuoden ensimmäinen neulomus on ollut kuinkas muutenkaan, kuin villahousut.

Serkun tyttärelle olen neulonut lilan värisestä Nalle-langasta villahousut joustineuleena. Ne venyvät ja sopivat näin pitempään.

Villahousut tarvitsevat tieysti kaverin.

Novitan lehdestä löysin ohjeen ja neuloin Novitan Kukkaketo -langasta tälläisen raidallisen villatakin. Napit on ostettu, mutta en ole vielä niitä ommellut paikoilleen. Ei nämä neulomukset kerralla tulleet valmiiksi. Jouduin purkamaan useamman kerran, kun tuli virheitä neuloessa.

Ei ole vaikea arvata mitä minä seuraavaksi esittelen.

No koukuttaja kintaita jälleen. Lankana Novitan 7-veljestä valkoinen ja Lila Nalle lanka. , joka menee poikittain tuolla kintaassa. Lahjaksi nämä lähtevät 60-vuotiaalle.

No, pakkasella tarvitaan tietysti pipoa.

Novitan  7-veljestä langasta oranssin värisestä neuloin tämän pipon.  Tämän pipon ohje on Kauhavan Kangas-Aitan ohjeita. Ei tule minun päähän vaan serkun, joka täyttää 50 vuotta.

Vanhempi tytär halusi syntymäpäivä lahjaksi itselleen torkkupeiton Mini- ontelokuteesta.

Neuloin hänelle Mini-ontelokuteesta vaaleansinisesta tälläisen peiton. Tuntuu tosi mielyttävälle käsissä täm'ä kude.

Palaan vielä tuohon alku vuoteen ja tammikuuhun. Vuoden ensimmäine  ns. käsityö oli muuta kuin neule.

Tupaantuliaislahjaksi veljen perheelle tein synteettisestä muovinauhasta saunakorin. Nauhan värit ovat hopea ja musta. Mitähän sinne korin sisään sitten laiton.?

No, saunatarvikkeita; pesusieni, selänpesin, tervashamppoota ja suihkusaippuaa. Kyllä nyt kelpaa mennä saunaan.

Tupaantuliaisreissulla vierailin serkun luona kylässä ja vein hänelle myös jotain.

Omatekemä rottinkikori siis leipäkori ja huovutettut patalaput. Sitten ostin seuraksi sinisen sävyiset tukkukynttilät ja Marimekon sininen Unikkolautaliinat.

Näin komeat paketit niistä sain viemisiksi Loppiaisreissulla.

Kaunis kiitos teille kaikille, jotka olette edellisessä postauksessa onnitelleet minun kolme vuotiasta blogiani. 

Toivotaan, että pakkanen hellittää ja pääsis reippailemaan tuonne ulkoilmaan.